tiistaina, toukokuuta 09, 2006

Miksi Italiaan?

No, tässä ainakin 20 hyvää syytä asua Italiassa :) (lainattu italian mansikat blogista)

"1) Aurinko paistaa suurimman osan vuodesta, joskus liiankin kuumana. Mutta sää on hyvä keskustelun aihe varsinkin pilvisellä säällä, miksei ylettömillä kesähelteilläkin.

2) Kirkkoja on jokaisen ulottuvilla. Ne ovat kesällä myös hyviä vilvoittelupaikkoja. Niissä on sitä paitsi italialaisittain harvinaisen hiljaista messujen väliajoilla, ja siellä voi hiljentyä muulloinkin arjen kiireen keskellä. Kirkoissa on monesti myös merkittävien taiteilijoiden luomuksia.

3) Puolet maailman taideaarteistosta on saapasmaassa. Osa jopa piilossa kellarien pimennoissa. Italialaisilla on myötäsyntyisenä kauneusaisti.

4) Liiallisen kauneus-, taide- ja kulttuuriannoksen seurauksena ilmenevän Stendhalin syndrooman saa torjutuksi, kun asuu Italiassa eikä tarvitse nähdä koko Eurooppaa eikä edes Italiaa viikossa tai parissa.

5) Pizza. Se alkuperäinen ja maailman paras. Toista kuin Amerikan pizzapulla.

6) Pasta. Yli neljäsataa toinen toistaan herkullisempaa pastalajia. Al dente. Se on ensiarvoisen tärkeää. Muutenkin hyvä ruoka on kovassa kurssissa ja hyvä keskustelun aihe Slow-Foodin kotimaassa.

7) Viini ei lopu koskaan. Glögi-tarpeitakin riittää. Ovat kehittäneet jopa Sylvia-glögin. Suomeen vietäväksi.

8) Laulaa saa oopperan kotimaassa, vaikkei olisi juovuksissa. Ja luvalla sanoen Italiassa myös kokoukset ja television puheohjelmat ovat usein kuin kohtauksia jostain oopperasta. Päälle laulamisineen. Siitä on kyllä se etu, että säästyy aikaa, kun kaikki puhuvat yhtä aikaa. Silti ohjelmat ovat säännöllisesti myöhässä.

9) Käsillä puhumisen taito ja elehtiminen koko keholla on saapasmaan asukkailla hyvin kehittynyttä. Valitettavasti eleiden tulkitsemiseen ei ole olemassa sanakirjoja. Mutta Italiassa asuessa eleiden merkityksestä pääsee kyllä vähitellen perille.

10) Italialaiset eivät ole tiukkapipoisia. Itse asiassa pipoja ei juuri näe, ja säännöt ja säädöksetkin on luotu rikottaviksi.

11) Joustavuutta on, liikenteessä ja muutenkin, mutta varsinkin ajan käytössä. Italiassa ollaan säännöllisesti myöhässä. Eikä myöhästymisiä tarvitse pyytää anteeksi. Ainakaan tuntia lyhyempiä.

12) Professoreita on paljon, mm. kaikki opettajat. Samoin maestroja. Ja tohtoreita. Ja nainen on aina signora, vaikkei olisi naimisissakaan.

13) Jalkapallo on varma ja turvallinen keskustelun aihe. Ja Formula Uno, mutta Häkkisen kaudella oli suomalaisen parasta pitää suunsa supussa. Vaikka kaikki nykyään myöntävätkin, että siihen aikaan ajoissa oli enemmän fiilistä. Tosin siellä on nyt kaksi suomalaista kilpailemassa, tai oikeataan puolitoista, sillä Niko Rosbergin äitihän on saksalainen.

14) Pazienza, kärsivällisyys, maltti. Sitä italialaisilla on yllättävän paljon, ja sitä tarvitaankin. Byrokratian ihmemaassa saa jonottaa aina ja joka paikassa, julkisissa virastoissa, rautatieasemilla, pankeissa ja postissa. Jossain vaiheessa puhuttiin laista, joka määräisi jonottamiselle enimmäisajat. Mihin lie hautautunut! Postin kulku näyttäisi kyllä nopeutuneen, mikä lienee osittain sähköpostin ansiota. (Postia on vähemmä.)

15) Myönteisyys. Italialainen ei sano EI, vaikka sitä tarkoittaisikin. Tarkoituksen oivaltaminen kehittää tulkitsemiskykyä.

16) Rupattelu, italialainen on ihailtavan ilmaisukykyinen, eikä jää koskaan sanattomaksi. Hiljaisuutta tapaa vain lääkärin tai hammaslääkärin odotushuoneessa.

17) Italiassa osataan arvostaa käsityötä, ainakin mitä tulee pyykin pesemiseen käsin. Aristonin kotimaassa. Naistenlehdissä esitettyjen mielipiteiden mukaan miehen paidan pesemisen käsin tulisi estää jopa avioerot.

18) Mamma mia, miten arvostettu äiti on Italiassa. Mamma santissima. Kunhan tietää paikkansa miesvaltaisessa yhteiskunnassa. Edellisen edustajainkamarin 630 jäsenestä oli naisia vain 70 (11,26 %). Senaatin 315 vaaleilla valituista jäsenistä heitä on 26 (8, 25 %).

19) Lapset viihtyvät kotona, äidin pastakattiloiden äärellä, ainakin ruoka-aikoina, jopa keski-ikäisiksi asti. Ja avioeron sattuessa he muuttavat sinne takaisin. Ja vaikka eivät asuisikaan kotona, käyvät siellä viikonloppuisin syömässä ja hakemassa eväät viikon päiviksi ja jättämässä vaatteet huollettaviksi.

20) Anopit huolehtivat kovasti miniöistään ja nuoren parin elämästä, toisinaan jopa heidän kotinsa järjestyksestä. Joskus he menevät jopa liiallisuuksiin. Ja joka kolmannen avioeron syyksi on mainittu miehen äiti. Anoppeja on jopa yritetty laittaa kuriin kursseilla, kun taas samoilla kursseilla miniöille on opetettu anoppien käsittelytaitoa.
© Ritva Viertola-Cavallari"

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä syynä: sinne on mentävä mihin sydän vie!!

2 kommenttia:

Paperivuorineuvos kirjoitti...

Loppukommenttisi ehdottomasti paikallaan. Niinhän minäkin tein, mutta silti kannattaa pitää myös pää kylmänä, ja ottaa huomioon tosiasiat. On niin monta huonosti päättynyttä tarinaa, mutta onneksi niitä on kuitenkin vähemmän.
Kun järki ja tunteet ovat tasapainossa, niin pitäisi onnistua. Ja kun ottaa huomioon, ettei kaikki ole samanlaista kuin koto-Suomessa. Ennen kaikkea kannattaa oppia sanan Pazienza syvällinen merkitys.

Olen itse asunut täällä jo 21 vuotta, enkä ole katunut, vaikkei aina helppoa ole ollutkaan.

ONNEA MATKAAN!
t. Ritva

Anonyymi kirjoitti...

This site is one of the best I have ever seen, wish I had one like this.
»